Mielipide: Laaja poliittinen yksimielisyys, kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja sitoutuneet kotitaloudet eivät yksin riitä. Tässä mielipidekirjoituksessa Theo Carlström ja Mattias Goldmann varoittavat, että nykyiset ilmastolaskelmat voivat johtaa meitä harhaan – ja kertovat, mitä tarvitaan, jotta siirtymä perustuu oikeisiin lukuihin.
Alkuperäinen artikkeli: https://miljo-utveckling.se/debatt-dags-for-korrekta-klimatberakningar/
Kaikki kahdeksan Ruotsin valtiopäiväpuoluetta tukevat nyt Ruotsin ilmastotavoitteita. Laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että Ruotsin on täytettävä EU:n ilmastovaatimukset ja siten vapautettava suuria summia, jotka muuten käytettäisiin päästöoikeuksien ostamiseen tai tuntuvien sakkojen maksamiseen. Suurimmalla osalla maan kunnista ja alueista on jopa kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet kuin Ruotsilla valtiona. Sadat ruotsalaisyritykset ovat ottaneet käyttöön Science Based Targets -tavoitteet, jotka edellyttävät ilmastoon vaikuttavien päästöjen puolittamista joka vuosikymmen. Selvä enemmistö ruotsalaisista kotitalouksista tekee arjessaan aktiivisia ilmastovalintoja ja haluaa siirtymän nopeutuvan.
Onnistuaksemme tarvitsemme ymmärrystä ilmastovaikutuksista. Kuinka suuret ovat oman toimintamme päästöt, ja millaisia vaikutuksia on valinnoilla, joita kohtaamme – maana, kuntana, alueena, yrityksenä, kotitaloutena tai yksilönä? Ensi silmäyksellä tämä voi vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta ilmastolaskureita ja päästölaskelmia koskeva tarkastelumme osoittaa, että niissä on paljon toivomisen varaa. Kehotammekin ilmastolaskelmien käyttäjiä vaatimaan viittä asiaa:
1. Todelliset ostot – ei keskiarvoja. Huoltoasemalla käydessään henkilö voi vuokrata sähköauton, ladata ajoneuvonsa, tankata biokaasua tai HVO100-polttoainetta – tai valita edelleen fossiilisen polttoaineen. Ilmastovaikutukset eroavat huomattavasti toisistaan. Useimmat ilmastolaskentatyökalut eivät ota tätä huomioon. Sen sijaan ne tukeutuvat karkeisiin keskiarvoihin. Tarvitaan työkaluja, jotka tunnistavat täsmällisesti, mitä todella on ostettu, hyödyntämällä jokaisen todellisen maksutapahtuman tekoälyavusteista analyysiä.
2. Ajantasaista – ei vanhentunutta. Useimmat ilmastovaikutusten laskentatyökalut tukeutuvat päästökertoimiin, jotka päivitetään kerran vuodessa. Ilmastovaikutuksiaan oikein ja kustannustehokkaasti vähentävä tarvitsee tietoa, joka näyttää ilmastovaikutukset reaaliajassa.
3. Tukea strategiseen suunnitteluun – ei pelkkiä raportointityökaluja. Tarvitaan järjestelmiä, joilla voidaan vertailla esimerkiksi erilaisia investointivaihtoehtoja, raaka-ainetoimittajia tai kuljetusratkaisuja. Kun taustalla olevat arvot ovat läpinäkyviä, saamme siirtymän nopeuttamiseen tarvittavat tiedot.
4. Ymmärrettävää ja kansallisiin oloihin sovitettua. Ruotsissa käytettävät työkalut tulisi kehittää Ruotsin olosuhteisiin, ja niiden tulisi selittää selkeästi – selvällä ruotsin kielellä – syntyvät ilmastovaikutukset ja se, miten niitä voidaan vähentää.
5. Mielipidevaikuttamista ja poliittista vaikuttamista. Laskentatyökaluja tarjoavien tulisi myös viestiä koottujen hakujen perusteella saaduista havainnoista. Vasta silloin nämä työkalut voivat todella edistää kansallisten ilmastotavoitteiden, EU:n ilmastovaatimusten ja Pariisin sopimuksen yhteisten sitoumustemme täyttymistä.
Theo Carlström, toimitusjohtaja, CO2check
Mattias Goldmann, toimitusjohtaja, 2030-sekretariatet